Hikoilu on luonnollista ja välttämätöntä

Hikoilu on elimistön keino säilyttää ruumiinlämpö normaalina. Ihminen hikoilee esimerkiksi kun ulkona on lämmintä, syödessään voimakkaasti maustettua ruokaa, fyysisen ponnistelun aikana tai ollessaan stressaantunut tai levoton. Hikoilu yksinkertaisesti viilentää kehoa. Lisäksi kämmenten ja jalkapohjien hikoilu parantaa niiden pitoa.

Hikeä muodostuu hikirauhasissa, joita ihmisellä on miljoonia. Hikirauhaset sijaitsevat syvällä verinahassa tai ihonalaiskudoksessa ja muodostuvat pitkistä, kerälle kiertyneistä putkista. Ne johtavat ihon pinnalle ja tyhjentävät hien sinne.

Rauhasia on erityyppisiä. Niin kutsuttujen ekkriinisten hikirauhasten erittämä hiki koostuu lähes pelkästään vedestä ja pienestä määrästä suoloja ja kivennäisaineita. Ekriinisiä hikirauhasia on kaikkialla kehossa, ja niitä ohjaa etupäässä ihmisen ”termostaatti” eli ruumiinlämpöä säätelevä hypotalamus. Ne siis aktivoituvat etenkin lämmön ja fyysisen aktiivisuuden seurauksena. Pidon parantamiseen tarkoitettuja kämmenten ja jalkapohjien hikirauhasia ohjaa sen sijaan etupäässä sympaattinen hermosto, joka säätelee stressiä. Sitä kutsutaan myös taistele tai pakene -hermostoksi.

Apokriinisia hikirauhasia on erityisesti kainaloissa ja nivusissa, ja ne aktivoituvat stressin ja ahdistuksen seurauksena. Niiden erittämä hiki on öljyisempää ja energiapitoisempaa, ja se sisältää sekä suoloja että rasvaa ja proteiinia.

Aikuinen ihminen hikoilee päivittäin 1 desilitrasta 8 litraan vettä, joten yksilöllinen vaihtelu on suurta. Kun aktiivisuustaso ja lämpötila ovat normaaleja, yleisin määrä on kuitenkin 2–5 dl. Hiki on lähes hajutonta, mutta iholla luonnollisesti elävien pienten organismien (mikrobien) hajottaessa sitä syntyy hajoamistuotteita, joista erittyy luonteenomaista hienhajua. Apokriinisten hikirauhasten erittämä energiapitoisempi hiki on erityisesti ihon bakteerien mieleen, joten siitä syntyy enemmän hajoamistuotteita ja siten hajuakin.

Lue lisää hikoilusta

Antiperspiranttien ja deodoranttien ero

Valitettavan moni luulee, että deodorantit ja antiperspirantit ovat sama asia ja että ne vaikuttavat samalla tavalla. Tämä ei pidä paikkaansa, ja erityisesti heille, jotka mielestään hikoilevat voimakkaasti tuotteiden erolla on suuri merkitys. A few containers of different form s for deodorants Antiperspirantit sisältävät alumiinisuoloja jossakin muodossa. Juuri ne ehkäisevät hikoilua aktiivisesti. Deodorantit eivät sisällä alumiinisuoloja, eivätkä siksi myöskään ehkäise hikoilua. Sen sijaan ne sisältävät usein hajustetta, joka auttaa peittämään ja häivyttämään hienhajua. Ne voivat myös sisältää bakteerien kasvua vähentäviä aineita, jotka nekin ehkäisevät hienhajua. Antiperspirantti siis ehkäisee hikoilua ihoalueilla, joille sitä levitetään. Markkinoilla on pitkävaikutteisia antiperspirantteja, jotka sopivat erityisen hyvin hyperhidroosiin, ja Absolut Torr tehoaa niistä pisimpään. Absolut Torr estää hikoilua ja hienhajua tehokkaasti jopa 7 päivän ajan. Sitä voidaan myös käyttää erityyppiseen hikoiluun, kuten kainaloiden, jalkojen ja käsien hikoiluun sekä suurille ihoalueille. Absolut Torria, kuten oikeastaan kaikkia antiperspirantteja, on tarkoitus levittää illalla ennen nukkumaanmenoa. Tuotteet saavuttavat tehonsa ajan myötä, pääsääntöisesti vähintään 6 tunnissa. Lisäksi hikirauhasten aktiivisuus vähenee öisin, mikä antaa parhaat käsittelyedellytykset myös hyperhidroosista kärsivälle.

Koko kehon voimakas hikoilu

Yleinen hyperhidroosi tarkoittaa, että hikoilu on voimakasta suuressa osassa kehoa. Voi tuntua, kuin kehon lämmönsäätelyssä olisi vikaa, ja pieninkin lämmön, fyysisen ponnistelun jne. aikaansaama ärsyke voi lisätä hikoilua voimakkaasti. Vaikka kokisi hikoiluongelmia koko kehossa, vaiva on yleensä selvempi tietyillä kehonalueilla. Hikoilu voi siis olla suurempi ongelma otsassa, selässä ja genitaalialueella. Yleisestä hyperhidroosista kärsivillä on suuri merkitys siinä, miten toimia ja suunnitella elämäänsä. Silloin on paljon tärkeämpää varata riittävästi aikaa, jotta ei stressaantuisi tai vaikka tarvitsisi juosta bussiin. Vaatteiden ja varavaatekertojen valinnasta tulee tärkeämpää, samoin ”turhan” lämmön välttelystä. Siihen voi liittyä esimerkiksi kuumien suihkujen välttäminen, koska niistä voi aiheutua jälkihikoilua. Hikoilun paikallisia ongelmia pystytään hoitamaan Dermix Absolut Torrilla, mutta yleisen hyperhidroosin hoidossa voivat tulla kysymykseen myös botuliinitoksiini (pistokset) ja antikolinergiset lääkkeet (tabletit).

Hikoilusta ja hyperhidroosista kärsivän elämä

Niiden, jotka eivät itse kärsi liikahikoilusta, voi olla vaikeaa kuvitella omakohtaisesti, millaista se voi olla. Useimmat tietänevät, miten kiusalliselta tuntuu, kun on hikiläikät kainaloissa, haisevat jalat kenkiä riisuessa ja hikiset kädet uusia ihmisiä kohdatessa. Hyperhidroosi tuo kuitenkin mukanaan huomattavasti suurempiakin ongelmia. Tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet, että hyperhidroosin koetaan rajoittavan sekä työntekoa että yksityiselämää niin paljon, että sillä on merkittävä vaikutus elämänlaadulle. Seuraavassa on otteita äskettäin julkaistun brittiläistutkimuksen* tuloksista:
  • Suurin osa hyperhidroosista kärsivistä (61 %) mukauttaa vaatevalintansa sitä ajatellen niin materiaalien, värien kuin vaihtovälinkin osalta.
  • 41 prosentilla vaiva vaikuttaa myös harrastusvalintoihin, koska esimerkiksi kirjojen lukeminen vaikeutuu, kun sivut kostuvat, tai koska ei haluta harrastaa mitään fyysisesti raskasta muiden seurassa.
  • Älypuhelinten käyttö: 20 prosentilla voimakas hikoilu aiheuttaa ongelmia teknisten laitteiden ja apuvälineiden, kuten kosketusnäyttöjen käytössä.
  • Lähes seitsemälle kymmenestä hyperhidroosilla on tunneperäisiä seurauksia, kuten huolta ja häpeää siitä, että muut huomaavat hikoilun, tai peräti oman tilanteen aiheuttamaa surua, kiukkua ja toivottomuutta.
  • Useimmat kokevat hikoilun vaikuttavan kielteisesti itsetuntoon ja itsevarmuuteen, ja monet kokevat olevansa hyperhidroosin vuoksi vähemmän houkuttelevia mahdollisina kumppaneina.
  • 75 prosenttia pitää julkisuudessa ja huomion keskipisteenä olemista todellisena haasteena, joka saa heidät välttelemään sosiaalista yhdessäoloa, jaettuja toimistotiloja, ravintoloita yms.
  • Useimmat välttävät varsinkin ennestään tuntemattomien ihmisten koskettamista. He eivät mielellään kättele, istu toisten lähellä tai tanssi ja arastelevat joskus myös esineiden, kuten vaihtorahojen ojentamista tai vastaanottamista, koska kädet tällöin saattavat koskettaa toisiaan. Hyperhidroosi voi valitettavasti haitata myös halaamista ja intiimiä kanssakäymistä läheisissä suhteissa.
  • Ainakin 40 prosentilla vastaajista hikoiluun liittyi myös jonkinlaista fyysistä epämukavuutta, etenkin kulkemista joka päivä kosteissa vaatteissa ja kengissä. Lisäksi moni koki, että tästä seurasi lisäongelmia, kuten ihottumaa ja toistuvia sienitulehduksia.
  • Peräti kolmannes ilmoitti ottaneensa hyperhidroosin huomioon ammatinvalinnassaan, koska se voi mm. asettaa rajoitteita työkalujen ja muiden laitteiden käsittelylle tai haitata asiakas- ja potilaskontaktien kaltaisia sosiaalisia suhteita.
  • Kokonaista 63 prosenttia koki myös, että hyperhidroosi vaikutti heidän kykyynsä ja tehokkuuteensa hoitaa työtehtäviä. Moni pitikin tätä tosiseikkaa vaivansa vakavimpana seurauksena.
Ei siis ole epäilystäkään, että hyperhidroosi on monelle huomattavasti enemmän kuin kosmeettinen ja hieman nolo ongelma. Se vaikuttaa mitä suurimmassa määrin arkeen, mutta myös ammatin ja harrastusten valintaan sekä kanssakäymiseen muiden kanssa. Tästä huolimatta tiedetään, ettei moni hae apua – ehkä siksi, ettei ymmärrä sitä olevan tarjolla. Ne, jotka puhuvat ongelmasta hoitohenkilökunnalle, eivät myöskään aina koe tulevansa otetuiksi vakavasti. Myös hoitohenkilökunnalla voi siis olla vaikeus ymmärtää ongelman koko laajuus. *Kamudoni et al. Health and Quality of Life Outcomes (2017) 15:121